AURINKOENERGIARATKAISUT
UUTUUS - ohutkalvoaurinkopaneelit
Viherkatto valitaan vesikaterakenteeksi lisäämään asuinympäristön viihtyisyyttä tai parantamaan teknisiä ominaisuuksia. Viihtyisyyttä lisää viherympäristön rauhoittava vaikutus. Etenkin kaupunkiympäristössä viherkattojen on tutkittu lisäävän asukkaiden viihtyisyyttä ja parantavan laadullisia mielikuvia asuinympäristöstään.
Viherkatot ovat tehokas keino hulevesien hallintaan. Maa- ja salaojituskerrokset pidättävät vettä ja ravinteita. Kyky hidastaa hulevesien virtausta on hyödyksi urbaanissa rakentamisessa. Etenkin tiheään rakennetuilla ja pinnoiltaan asfaltoiduilla kaupunkialueilla hetkelliset runsaat sateet aiheuttavat ongelmia – sadevedet tulvivat ja aiheuttavat vaurioita ja myös estevaikutuksia tiestölle.
Viherkattorakenteet suojaavat myös alla olevaa vedeneristystä. Vedeneristys on pitkäikäisempi, kun suojana ovat viherkaton vaatimat rakenteet.
Toimivan viherkaton suunnitteluperuste on oikein valitut tuotteet ja asennustapa. Loivien viherkattojen toimivuus perustuu vedenpitävään vedeneristykseen, juurisuojaan ja suunnitelmalliseen vedenvälitys- ja pidätyskykyyn.
Viherkattotyyppejä ovat muun muassa maksaruohokatto, niitty-/ketokatto, heinäkatto, katto- ja kansipuutarha, sammalkatto sekä kunttakatto. Riippumatta kattotyypistä viherkaton rakenteessa täytyy ottaa huomioon kasvillisuuden aiheuttama rasitus vedeneristyskerrokselle. Erilaisilla juurisuojakermeillä tätä kasvusuuntaa pyritään ohjaamaan siten, että kasvien juuret eivät vaurioittaisi vedeneristystä.
Viherkatot jaetaan loiviin (kaltevuus 1:10–1:80) ja jyrkkiin (kaltevuus > 1:10) viherkattoihin. Vedeneristysluokka määräytyy kaltevuuden ja vedenpoiston toteutuksen mukaan. Loivilla katoilla suositellaan VE80R-luokan vedeneristystä.
Jyrkkien kattojen (kaltevuus > 1:10) suunnittelussa tulee ottaa erityisesti huomioon kosteusolosuhteet ja viherkerrosten paikallaan pysyvyys.
Vesi poistuu jyrkiltä katoilta nopeasti. Kasveille on järjestettävä tarvittavat kosteusolosuhteet vettä viivyttävillä rakenteilla. Rakenteeseen voidaan asentaa vedenpidätyskerros, joka varastoi vettä kasvukerroksille. Vedenpidätyskerros valitaan vedenpidätyskapasiteetin mukaisesti vastaamaan halutun kasvillisuuden vaatimuksia.
Jyrkillä katoilla tulee myös suunnitella rakennekerrosten liukumisen estäminen. Liukumista estävät rakenteet, kuten erilaiset kasvillisuusmatot tai puurakenteet (maatumattomat), tulee suunnitella siten, että ne eivät lävistä vedeneristyskerrosta. Paksuista rakennekerroksista ja liukumisesta johtuen, yli 1:1 kaltevuuksia ei suositella viherkattojen kaltevuudeksi ilman erikoissuunnittelua ja -rakenteita.
Loivilla viherkatoilla veden viipyminen rakennekerroksissa vaikuttaa paljon viherkaton kasvillisuuden menestymiseen ja rakenteiden suunnitteluun. Loivien viherkattojen toimivin kaltevuus on 1:20–50 ja loivempia kuin 1:80 ei tule suunnitella. Loivemmat kuin 1:50 viherkatot tulee salaojittaa tehokkaasti, jotta kasvillisuus ei huku katolle pidättyvään veteen. Vedeneristyksen alusrakenteiden tulee kestää siihen kohdistuvat kuormitukset ilman merkittäviä muodonmuutoksia. Rakenteiden suunnittelussa tulisi ottaa huomioon myös mahdolliset ongelmatilanteet ja niiden kuormaa lisäävät tekijät, esimerkiksi tilanteet missä kasvualusta on saturoitunut vedelle ja vedenpoisto on padottunut.
Aluskermin valintaan vaikuttaa katon alusmateriaali ja suunniteltu kiinnitysmenetelmä:
Kermien mekaaninen kiinnitys suunniteltava aina tapauskohtaisesti.
Mahdollinen toinen aluskermikerros liimataan tai hitsataan kauttaaltaan kiinni ensimmäiseen kerrokseen.
Viherkaton päällimmäisenä kermikerroksena käytetään Antiroot TL2 -juurisuojakermiä, joka hitsataan kauttaaltaan alemman kerroksen pintaan.
Kattokaltevuus | 1:1 | 1:3 | 1:10 | 1:404) | 1:804) |
Alusta | |||||
Puu1) | K-TMS 170/3300 + Antiroot TL2 | K-TMS 170/3300 + Antiroot TL2 | K-TMS 170/3300 + Antiroot TL2 | K-TMS 170/3300 + K-MS 170/4000 + Antiroot TL2 | K-TMS 170/3300 + K-MS 170/4000 + Antiroot TL2 |
Villa2) | K-MS 170/3000 + Antiroot TL2 | K-MS 170/3000 + Antiroot TL2 | K-MS 170/3000 + Antiroot TL2 | K-MS 170/3000 +K-MS 170/4000 tai 3000 + Antiroot TL2 | K-MS 170/3000 +K-MS 170/4000 tai 3000 + Antiroot TL2 |
Betoni3) | K-MS 170/4000 tai 3000 +Antiroot TL2 | K-MS 170/4000 tai 3000 +Antiroot TL2 | K-MS 170/4000 tai 3000 +Antiroot TL2 | K-MS 170/4000 tai 3000 +K-MS 170/4000 tai 3000 + Antiroot TL2 | K-MS 170/4000 tai 3000 +K-MS 170/4000 tai 3000 + Antiroot TL2 |
Vedeneristyskerroksen päällä olevan salaojituksen täytyy kestää katon mahdolliset pitkäaikaiset muodonmuutokset ja kuormitukset. Salaojitus tulee suunnitella siten, että vesi poistuu vedeneristyksen päältä kaikissa tilanteissa. Käännetyissä rakenteissa on kaksi salaojittavaa kerrosta, joista toinen sijaitsee vedeneristyksen päällä ja toinen kasvukerroksen alla. Kasvukerroksen alla olevan salaojituksen tehtävänä on myös huolehtia kasvillisuuden menestymisen edellyttämästä kosteudesta. Vettä varastoiva salaojituskerros on suunniteltava halutun kasvillisuuden mukaiseksi.
Käännettyjen rakenteiden läpiviennit tulisi toteuttaa pääsääntöisesti HST-läpivientikappaleilla (haponkestävä, CrNiMo-teräs). Ohuemmilla kasvurakenteilla ja rakennekerroksilla läpiviennit voidaan toteuttaa vedeneristyskerroksien väliin limitetyillä EPDM-kumisilla läpivientikappaleilla. Läpiviennit tulisi suojata mahdollisilta rakenteen aiheuttamilta rasituksilta esimerkiksi 500 mm suojakiveyskaistalla.
Suojakiveyksillä voidaan suojata kattoa tuulikuormien aiheuttamilta siirtymiltä, estää kasvillisuuden kasvamista ympäröiviin rakenteisiin, parantaa rakenteiden paloturvallisuutta ja rajata kasvillisuusalueita esteettisistä syistä.
Reuna-alueet, läpiviennit ja rajapinnat voidaan suojata suojakiveyksellä, sopiva suojakiveyksen leveys on 500 mm. Leveyttä voidaan vaihdella riippuen vaatimuksista.
Uusi viherkatto vaatii tarkempaa hoitoa ja ylläpitoa kasvillisuuden riittävien kasvuolosuhteiden vakiinnuttamiseksi. Alkuvaiheen jälkeen hoidon määrää voidaan vähentää. Lataa alapuolelta Katepalin viherkaton huoltokirja käyttöösi.