Referenssi – omakotitalo Valkeakoskella
Juuso Horellin ekologinen prototyyppikoti on esillä Valkeakosken talonäyttelyssä kesällä 2024.
Sijainti: Valkeakoski
Rakennuttaja: Juuso Horelli
Valmistumisvuosi: 2024
Kattopinta-ala: 850 m2
Tuotteet: tiivissaumakate TopTite 3° Green
Valkeakoskella järjestetään kesällä 2024 pienimuotoiset asuntomessut. Valkeakosken talonäyttely pidetään Juusonniityn alueella Lotilanjärven välittömässä läheisyydessä. Alueen vieressä on lisäksi kattavat palvelut kouluineen ja kauppoineen.
Yksi alueelle rakennettavista taloista on arkkitehti Juuso Horellin Arkkitehtitoimisto Outolinnun suunnittelema ja rakennuttama omakotitalo. Juusonniityn alue ei kuitenkaan ole saanut nimeään nuorelta arkkitehdilta, vaan paikallisen teollisuuspatruuna Juuso Waldenin mukaan.
Outolintu toista kertaa mukana Valkeakosken talonäyttelyssä
Valkeakosken talonäyttely järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2017 ja jo silloin Juuso Horellin Arkkitehtitoimisto Outolintu oli mukana hirsirakenteisella Semiperinteinen-talollaan. Arkkitehti asuu edelleen kyseisessä rakennuttamassaan talossa, eikä aio muuttaa valmistuvaan uuteen taloon, vaan rakennuttaa taloa myyntiin. Hänellä on taloon kuitenkin hyvin läheinen side, sillä sen suunnitteluun ja rakentamiseen on käytetty paljon omaa työaikaa.
”Olen suunnitellut talon itse, minkä lisäksi olen myös pitkälti itse vastuussa talon rakentamisesta”, arkkitehti Juuso Horelli kertoo.
Nyt rakentuva omakotitalo on ulkomuodoltaan ja talotekniikaltaan mahdollisimman perinteinen ja toimiva. Talossa on 92 m2 huoneistoalaa ja se muistuttaa monin tavoin rintamamiestaloa. Kaksikerroksinen talo on rankarunkoinen, eli lautavuorattu ja puukuitueristetty. Talo on pohjaltaan L-mallinen, sillä talon saunatilat on sijoitettu yksikerroksiseen siipeen. L-mallinen siipi ja erillinen piharakennus rajaavat kauniisti talon pihapiiriä ja antavat takapihalle yksityisyyttä.
”Talossa on rintamamiestaloille tyypillisesti keskellä kulkeva sydänhormi, joka lämmittää hormia ympäröiviä huonetiloja taloudellisesti ja hoitaa talon ilmanvaihdon painovoimaisesti”, Horelli esittelee.
Lämmityksen talossa hoitaa vesi-ilmalämpöpumppu, josta vesi kiertää vesikiertoisiin pattereihin sekä vesikiertoiseen takkaan. Tällä järjestelmällä vesi-ilmalämpöpumppu voi pitää talon lämpimänä mahdollisimman ekologisesti, kun myös takka auttaa lämmöntuotannossa.
Peltikate ja betonialapohja nostavat eniten talon päästöjä
Väitöskirjatutkijana ja arkkitehtina talonrakentaminen on Horellille kuin prototyypin tekemistä. Väitöskirjassaan Horelli tutkii rakentamisen ajan päästöjä suhteessa rakennuksen asumisen ajan päästöihin. Lähtökohtana on toteamus, että perinteiset rakentamismateriaalit kasvattavat päästöjä niin suuriksi, että rakennusajan päästöt ylittävät koko talon elinkaaren aikana muodostuvat asumisen päästöt. Rakennusmateriaalien valinnalla on siis valtava vaikutus asumisen hiilijalanjälkeen.
Outolinnun talossa on nyt pyritty tekemään mahdollisimman järkeviä ja ekologisia valintoja koko talon elinkaari huomioiden. Esimerkiksi betonilaatta valettiin vain märkätiloihin, muuten alapohjassa on käytetty samaa puukuitueristettä kuin seinissäkin.
”Normaalissa talossa on kaksi kohtaa, jotka nostavat talon päästöjä merkittävästi: betonialapohja ja peltikate. Tämän vuoksi tähän taloon valittiin puukuitueristeinen alapohja ja bitumihuopakate. Katepalin Toptite Green -tuotteella jo entuudestaan ekologisen bitumikatteen päästöjä saatiin vieläkin alemmas”, arkkitehti Horelli myhäilee.
Ekologisten materiaalien lisäksi elinkaariajattelua tukee talon helppo huollettavuus. Talotekniikka, kuten putket ja sähköt kulkevat helposti tavoitettavissa paikoissa. Näin mahdolliset viat on helppo paikantaa ja korjata. Myös talon katto on melko jyrkkä kulmaltaan, eli kosteusteknisesti varmatoiminen ja tyylikäs.
”Olen asunut nyt viisi vuotta talossa, jossa on huopakate ja olen siihen tykästynyt. Se on sateellakin todella hiljainen ja talven tultua lumet eivät heti plussakeleillä ole niskassa”, Horelli ynnäilee bitumikatteen etuja.