Kerrostalo Helsinki

Helsingin Siltamäen kaupunginosa on 1960–1970-lukujen taitteessa yhtenäiseksi kokonaisuudeksi suunniteltu asuinalue. Yleisesti Siltamäkeä pidetäänkin yhtenä puhtaimmista esimerkeistä 1970-luvun alun lähiörakentamisessa. Alueen asemakaavan ja kaikki talot on suunnitellut arkkitehti Pentti Ahola, joka oli yksi kaupungistuvan Suomen merkittävimpiä asemakaavasuunnittelijoita 1960-1970-luvuilla.

Kattoremontti suojelukohteen ehdoilla

Yksi arkkitehtitoimisto Pentti Aholan suunnittelemista taloyhtiöistä on vuonna 1972 valmistunut As Oy Siltatammi, joka oli päättänyt yhtiökokouksessaan kattoremontin tarpeesta. Asuinalue on suojeltu rakennusperintölailla, joten remontteja ei noin vain toteuteta, kuten tavallisissa taloyhtiöissä. Isännöitsijän toimesta projektiin valittiin suunnittelijaksi ja valvojaksi insinööritoimisto Innocate Oy ja kattourakoitsijaksi Suomen Saneeraustalo Oy.

Taloyhtiö sijaitsee kauniilla paikalla Siltamäen puiston reunalla Keravanjoen läheisyydessä. Viiden kolmikerroksisen kerrostalon huoneistoala on yhteensä 9 000 m² ja kattojenkin neliömäärä 3 700 m², eli kyseessä on kookas taloyhtiö. Kattoremontti vaati tarkkaa suunnittelua, sillä mitään muutoksia talojen ulkoasuun ei täten saanut tulla ja materiaaleista oltiin tarkkoina.

”Koska koko alue rakennuksineen on suojeltu, tuli myös kattoremontin suunnittelussa kiinnittää suurta tarkkuutta suojelullisiin tekijöihin”, kattoremontin suunnittelu- ja valvontatehtävistä vastanneen insinööritoimisto Innocaten yrittäjä Matias Surakka kertoo.

Toinen remontin kannalta merkittävä seikka oli tulevaisuudessa siintävä julkisivuremontti. Julkisivun ja katon liityntäkohdat haluttiin toteuttaa niin, ettei tulevan julkisivuremontin yhteydessä tarvitse enää repiä juuri remontoituja kattoja auki. Katepalin tuotteilla ja tarkalla suunnittelutyöllä tässä onnistuttiin hyvin.

”Remontti sujui kokonaisuudessaan mallikkaasti, eikä asennusvaiheessa suojelukohteen status enää vaikuttanut tai vaikeuttanut työtä verrattuna tavallisiin kattoremontteihin”, Suomen Saneeraustalon työpäällikkö Jyrki Linden toteaa.

Ilmaa puhdistava kattomateriaali NXT Lessnox

Vesikatemateriaaliksi valittiin kattourakoitsija Suomen Saneeraustalon ehdotuksesta bitumikate, joka kuuluu Katepal NXT -tuoteperheeseen.

”Tuote on mainio, kun siinä on ominaisuuksia, jotka tekee hyvää alueen ihmisille ja ympäristölle ja on vieläpä neliöhinnaltaan edullinen saavutettaviin hyötyihin nähden. Aika helppo valinta se siis oli lopulta”, Surakka toteaa.

NXT Lessnox -kermin yläpinta on päällystetty pintasirotteella, joka puhdistaa ilmasta ilmanlaatua heikentäviä typen oksideja. Typen oksidit ovat ilmansaasteita, joita pääsee ilmakehään etenkin pakokaasujen, teollisuuden päästöjen ja poltettavan energiantuotannon mukana. Ihmiselle typen oksidit aiheuttavat etenkin hengityselinsairauksia tunkeutuen syvälle hengityselimiin. 

Lessnox-pinnoitteen vaikutus perustuu fotokatalyysiin. UV-valon vaikutuksesta pinnoitteen pinnalla syntyy hydroksyyliradikaaleja, jotka hapettavat ilmassa olevia typen oksideja. Reaktion tuotteena syntyy nitraatteja, jotka huuhtoutuvat pois katolta veden mukana. Vaikutus tapahtuu pinnoitteen pinnalla ja sen läheisyydessä ja vaikutuksen teho riippuu muun muassa valon määrästä, kosteudesta, ilman virtauksesta, typen oksidien pitoisuudesta ja aktiivisen pinnan pinta-alasta. 

*Katepal Lessnox tuotteiden tilalla on nykyisin Katepal NOxOFF. Tanskan Roskildessa kenttämittausten ja laboratoriotutkimusten yhdistelmällä on todettu, että NOxOFF-pinnoite poisti 13,8 g NOx/m² vuodessa alailmakehästä (Jensen, H. ja Pedersen, P.D. (2021)