Kerrostalo Helsinki

Helsingin Siltamäen kaupunginosa on 1960–1970-lukujen taitteessa yhtenäiseksi kokonaisuudeksi suunniteltu asuinalue. Yleisesti Siltamäkeä pidetäänkin yhtenä puhtaimmista esimerkeistä 1970-luvun alun lähiörakentamisessa. Alueen asemakaavan ja kaikki talot on suunnitellut arkkitehti Pentti Ahola, joka oli yksi kaupungistuvan Suomen merkittävimpiä asemakaavasuunnittelijoita 1960-1970-luvuilla.

Kattoremontti suojelukohteen ehdoilla

Yksi arkkitehtitoimisto Pentti Aholan suunnittelemista taloyhtiöistä on vuonna 1972 valmistunut As Oy Siltatammi, joka oli päättänyt yhtiökokouksessaan kattoremontin tarpeesta. Asuinalue on suojeltu rakennusperintölailla, joten remontteja ei noin vain toteuteta, kuten tavallisissa taloyhtiöissä. Isännöitsijän toimesta projektiin valittiin suunnittelijaksi ja valvojaksi insinööritoimisto Innocate Oy ja kattourakoitsijaksi Suomen Saneeraustalo Oy.

Taloyhtiö sijaitsee kauniilla paikalla Siltamäen puiston reunalla Keravanjoen läheisyydessä. Viiden kolmikerroksisen kerrostalon huoneistoala on yhteensä 9 000 m² ja kattojenkin neliömäärä 3 700 m², eli kyseessä on kookas taloyhtiö. Kattoremontti vaati tarkkaa suunnittelua, sillä mitään muutoksia talojen ulkoasuun ei täten saanut tulla ja materiaaleista oltiin tarkkoina.

”Koska koko alue rakennuksineen on suojeltu, tuli myös kattoremontin suunnittelussa kiinnittää suurta tarkkuutta suojelullisiin tekijöihin”, kattoremontin suunnittelu- ja valvontatehtävistä vastanneen insinööritoimisto Innocaten yrittäjä Matias Surakka kertoo.

Toinen remontin kannalta merkittävä seikka oli tulevaisuudessa siintävä julkisivuremontti. Julkisivun ja katon liityntäkohdat haluttiin toteuttaa niin, ettei tulevan julkisivuremontin yhteydessä tarvitse enää repiä juuri remontoituja kattoja auki. Katepalin tuotteilla ja tarkalla suunnittelutyöllä tässä onnistuttiin hyvin.

”Remontti sujui kokonaisuudessaan mallikkaasti, eikä asennusvaiheessa suojelukohteen status enää vaikuttanut tai vaikeuttanut työtä verrattuna tavallisiin kattoremontteihin”, Suomen Saneeraustalon työpäällikkö Jyrki Linden toteaa.

Ilmaa puhdistava kattomateriaali Green Lessnox

Vesikatemateriaaliksi valittiin kattourakoitsija Suomen Saneeraustalon ehdotuksesta Katepalin uusi Green Lessnox -bitumikate, joka on entistäkin ekologisempi versio Katepal Green -tuotteesta.

”Tuote on erittäin mainio, kun se on ekologinen, tekee hyvää alueen ihmisille ja ympäristölle ja on vieläpä neliöhinnaltaan edullinen saavutettaviin hyötyihin nähden. Aika helppo valinta se siis oli lopulta”, Surakka toteaa.

Green Lessnox -kermin yläpinta on päällystetty pintasirotteella, joka puhdistaa ilmasta ilmanlaatua heikentäviä typen oksideja. Typen oksidit ovat ilmansaasteita, joita pääsee ilmakehään etenkin pakokaasujen, teollisuuden päästöjen ja poltettavan energiantuotannon mukana. Typen oksidit aiheuttavat happosateita, jotka happamoittavat maaperää, vesistöjä ja syövyttävät kasveja ja monia materiaaleja. Ihmiselle typen oksidit aiheuttavat etenkin hengityselinsairauksia tunkeutuen syvälle hengityselimiin. Näin vesikate puhdistaa ympäristöään ilmansaasteista huomaamatta ja tehokkaasti.