Usein kysytyt kysymykset

1. Kattorakenteet (höyrynsulku, tuuletus, aluslaudoitus jne.)
2. Bitumikattolaatat
3. Itseliimautuvat bitumikermit
4. Kolmiorimakatto
5. Ammattituotteet
6. Sokkelituotteet
7. Yleisimmät virheet
8. Sitkeitä virheellisiä uskomuksia ja väitteitä

1. Kattorakenteet (höyrynsulku, tuuletus, aluslaudoitus jne.)

Riittävätkö harjakatossa alaräystäiden alla laudoituksessa olevat raot hoitamaan katon tuuletuksen?

Yleensä eivät riitä. Räystäiden alla olevien tuuletusrakojen kautta saadaan korvausilma tuuletukseen. Poistoaukkojen tulee sijaita mahdollisimman ylhäällä, esim. harjan alla päätykolmioissa, tai vaihtoehtoisesti harjalle asennetaan alipainetuulettimet. Mikäli poistoaukkoja ei ole, kerääntyy katon tuuletustilan yläosaan lämmintä ja kosteaa ilmaa, josta sitten ilmojen kylmetessä kondensoituu kosteutta puurakenteisiin.

Miksi höyrynsulun merkitystä korostetaan kaikissa ohjeissa?

Vesikaton ongelmista yleensä noin puolet ovat muita kuin varsinaisen vedeneristyksen eli vesikatteen vuotoja. Kondenssiongelmat ovat hyvin yleisiä. Kun kattorakenteeseen asennetaan tiivis höyrynsulku (myös läpivientien tiivistysten täytyy olla höyrytiiviitä), poistuvat tällaiset ongelmat lähes täysin. Mitä pienempi on tuuletusväli yläpohjarakenteessa, sitä tiiviimpi pitää höyrynsulun olla.

Miten raakaponttilaudoitus täytyy kiinnittää kattotuoleihin?

Jokainen raakaponttilauta tulee naulata kahdella galvanoidulla riittävän pitkällä naulalla (yleensä 75 mm) jokaiseen kattotuoliin kiinni. Kuivaan puutavaraan tulee jättää lautojen väliin pienet raot (1–2 mm) puun turpoamista varten, sillä puu turpoaa ja kutistuu (leveys ja paksuus) sääolosuhteiden vaihdellessa jopa 5–10 %. Lautojen jatkosten tulee olla kattotuolien kohdalla. Mikäli käytetään päätypontattua raakaponttilautaa, ei jatkoksia saa olla samassa kattotuolivälissä vierekkäin, vaan välissä pitää olla 2–3 ehjää lautaa.

Voidaanko raakaponttilaudoitus korvata muulla materiaalilla?

Raakaponttilaudan sijasta bitumikatteiden alustaksi kelpaavat sekä Wisa-kate että tietyin edellytyksin myös raakalauta. Wisa-kate ja raakaponttilaudoitus ovat yhtä suositeltavat alustat. Raakalaudan käytössä saattaa puutavaran oksaisuus tai vinosyisyys aiheuttaa riskejä. Wisa-katteen mitoituksessa ja asennuksessa on noudatettava valmistajan ohjeita. Raakalauta tulee olla paksumpaa kuin raakaponttilauta, koska laudat eivät tue toisiaan. Raakalautaan syntyy helposti myös hammastuksia lautojen ”vääntyillessä” kuivuessaan tai kuormituksen kohdistuessa vain jonkin laudan kohdalle esim. käveltäessä katolla.

Tarvitseeko katolta käydä poistamassa lunta?

Normaalisti asuintalojen (omako-, rivi- ja kerrostalojen) katoilta ei tarvitse lunta käydä poistamassa, mikäli katemateriaalina on sirotepintainen bitumikate. Tällaisten talojen katoissa käytetyt rakenteet kestävät lumikuormat ilman ongelmia. Myöskään lumen putoamisvaaran vuoksi ei lunta tarvitse poistaa, koska sirotepintaisen bitumikermin päältä lumi ei valu alas. Tiili- ja peltikatoilla syntyy tilanteita, jolloin kadulla tai piha-alueella liikkuvien turvallisuuden vuoksi on katoilta lunta ja jäätä poistettava hallitusti, koska ne muuten saattavat aiheuttaa jopa hengenvaaran rakennuksen ympärillä liikkuville.

Jos alusrakenteena on raakalauta, ja niissä on hammastuksia ja taipumia, tarvitseeko laudoitus uusia, kun vesikate uusitaan bitumikermeillä tai kattolaatoilla?

Mikäli laudoituksen alle voidaan asentaa jokaisen kattotuolivälin keskelle sopivan kokoinen puu (lauta, 50 x 50 mm soiro tai vastaava) ja jokainen lauta ruuvataan katon läpi niihin kiinni, saadaan hammastukset poistettua ja kaikki laudat toimivat yhdessä, eikä laudoitusta tarvitse uusia. Mikäli laudoissa on lahovaurioita, pitää ne tietenkin uusia.

Miksi hirsirakenteisen talon piipunjuuri täytyy tehdä eri tavalla kuin muissa rakennuksissa?

Uuden hirsirakenteisen talon runko painuu vuosien varrella jopa useita senttejä (cm), joten vedeneristeet eivät voi olla kiinni sekä kattolaudoituksessa että piipussa. Normaali muurattu tai harkkorakenteinen piippu ei painu hirsirungon mukana. Siksi sen ympärille on tehtävä katossa kiinni oleva kehikko (”kaulus”), jota vasten katon vedeneristykset nostetaan. Kauluksen yläreuna ja ylösnosto suojataan piippuun kiinnitettävällä pellityksellä, joka ei saa olla mekaanisesti kiinni ylösnostossa tai kattopinnassa. Pellityksen alareunan tulee olla n. 200 mm ylösnoston yläreunan alapuolella (painumisvara).

2. Bitumikattolaatat

Miksi naulojen tulee ulottua aluslaudoituksen läpi?

Mikäli huopanaulan kärki jää aluslaudan sisään, alkaa puun kosteusvaihtelun vuoksi syntyvä puun turpoaminen ja kutistuminen vähitellen pumpata naulaa ylös puusta. Bitumikattolaattakatteessa alkavat oireet (vuodot) tästä syystä yleensä 10–15 vuoden kuluessa. Kun nykyinen kattolaatta on kumibitumia ja kestoikä kymmeniä vuosia (40–50 vuotta), korostuu virheellinen naulapituus katon käyttöiän lyhenemisenä pahimmillaan kymmeniä vuosia.

Miksi naulausta ei voi tehdä laattojen yläreunasta?

Laatat naulataan lovien yläpuolelta, jolloin naulat menevät kahden laatan läpi ja samalla naulat puristavat laatan liimapinnan edellisen laatan pintaan tiukasti kiinni. Tällöin liimautuminen varmistuu. Jokainen laatta tulee 8 naulalla kiinni ja laattojen repeytymisriskiä naulauksista ei ole. Mikäli naulaus tehdään yläreunasta, saattaa seurauksena olla ohuen (liimaton alue) yläreunan repeytyminen naulauksista myrskyllä, jolloin jopa koko lappeen kate saattaa valua alas.

Miksi kattolaattoja ei saa asentaa loivemmille katoille kuin 1:5?

Loivemmille kuin 1:5 katoille voi syntyä sellaisia vedenpainetilanteita, että rakenteen tiiveyttä ei voida taata. Loivemmilla katoilla käytetään tiivissaumakatteita.

Miksi aluskermi tarvitaan jyrkilläkin katoilla?

Jyrkemmilläkin katoilla saattaa syntyä ns. padotustilanteita, jolloin vesi ei pääse virtaamaan normaalisti katolta alas. Tyypillisimmin niitä syntyy runsaslumisen talven jälkeen keväällä lumen sulaessa. Tällöin lumi ja jää voivat estää veden valumisen alas ja kattolaattojen saumoihin kohdistuu vedenpainetta, jolloin saumasta läpi pääsevä vesi kastelisi aluslaudoituksen ja turvottaisi sen, mikäli alla ei olisi aluskermiä. Samanlainen ilmiö voi syntyä rankkasateella ja kovalla tuulella. Vesi voi tuulen vaikutuksesta nousta jyrkässäkin katossa ylämäkeen aiheuttaen painetta saumoihin. Nykyisin rakennustyylin suosiessa hyvin monimuotoisia kattoja ovat erilaiset riskit yksityiskohtien toteutuksessa lisääntyneet. Oikein asennettu aluskermi varmistaa näissäkin tilanteissa katon vedenpitävyyden. Takuun (15 v.) edellytyksenä on aina aluskermin käyttö ohjeiden mukaisesti.

Tarkat asennusohjeet ja -vaatimukset löydät kattolaattojen asennusohjeesta.

Miten kattolaatoista saadaan ei-toivotut kasvustot pois?

Joissain olosuhteissa bitumikattolaattojen päälle kasvaa jäkälää ym. kasvustoja. Kasvun todennäköisyys kasvaa, mikäli puita on runsaasti katon välittömässä läheisyydessä. Myös ympärillä olevan maan ph-arvo, ja ympäristön kasvillisuus, vaikuttavat asiaan. Kattolaatan pinta on kiveä, ja kiville ja kallioille jäkälää tulee luonnossakin. Kasvustot on kuitenkin syytä poistaa katolta säännöllisesti. Ensimmäinen toimenpide on harjaus keväällä tai syksyllä (ei kesähelteellä). Mikäli se ei riitä tai onnistu, voidaan kasvustot poistaa myös kemikaaleilla.

Erilaisten kasvustojen poistoon katoilta soveltuu esimerkiksi Katepal Kattopesu K-10.

Kattolaattani ovat toimineet 12 vuotta hyvin, miksi nyt on alkanut tulla vuotoja sieltä täältä?

Todennäköisin syy on naulaus liian lyhyillä huopanauloilla tai hakasilla. Mikäli naulojen (tai hakasten) kärjet eivät tule laudasta läpi, alkavat ne pumppautua puun kosteusvaihtelun (turpoaminen ja kutistuminen) vuoksi ylös. Laattojen kärjet alkavat vähitellen ”irvistellä” eli ne aukeavat liimauksistaan. Laatan alle pääsee vesi, ja edelleen naulojen juuresta laudoitukseen, turvottaen sitä, jolloin ongelma pahenee. Lisätietoja saat Katepalin teknisestä neuvonnasta.

Tarkemmin kiinnikkeiden valinnasta kattolaattojen asennusohjeessa. Oikea kiinnikevalinta on tuotetakuun (15 vuotta) edellytys.

Voiko sisätaitteita tai piipunjuuria tehdä räystäslevyillä?

Sisätaitteet ja piipunjuuret kuuluu tehdä Pintarilla (70 cm leveä kumibitumikermi, rullapituus 10 m). Räystäs-/harjalevyillä sisätaitteita tai piipunjuuria ei saa tehdä. Tarkemmat asennusohjeet löytyvät pakkauksista tai kotisivuiltamme.

Miksi sisätaitteessa ei käytetä peltiä jiirin pohjalla?

Sisätaitteet kuuluu tehdä alus- ja pintakermillä ohjeiden mukaisesti. Peltiä ei sisätaitteisiin saa asentaa. Syynä on metallin suuri lämpölaajenemiskerroin. Katon pintalämpötilat saattavat vaihdella jopa 130 astetta kesän hellepäivien ja kylmimpien talvipakkasten välillä. Peltien suuret lämpöliikkeet aiheuttavat suuria rasituksia peltien kiinnityksille sekä kermien liimauksille peltiin. Kun sisätaitteeseen kerääntyy myös eniten lunta ja jäätä, muodostuu rasitustekijöitä liikaa paikkaan, missä myös vettä liikkuu eniten.

Miksi ala- ja päätyräystäillä ei yksinkertaisesti käännetä huopaa reunan yli ja naulata siitä?

Syynä ovat pitkäaikaiset huonot kokemukset ja tieto siitä, että siten tehty räystäs ei kestä nykyisten kumibitumituotteiden käyttöikää. Alaräystäällä aluslaudoituksen reunaan lyödyt naulat pumppautuvat ylös, ja reunan yli käännetty kermi voi repeytyä silloin helpommin. Löystyneen naulan juuresta pääsee räystään yli valuvaa vettä imeytymään reunimmaiseen lautaan lahottaen sitä vähitellen. Suosittelemme ehdottomasti tippapellin käyttämistä alaräystäillä sekä myös päätyräystäillä.

Miksi räystäslevyillä on korvattu räystäskaistat?

Aikaisemmin käytettiin räystäillä rulliin pakattuja räystäskaistoja, mutta nykyään suosittelemme aina tippapellin käyttämistä. Lyhyt (1 m) räystäslevy on helpompi käsitellä ja asentaa suoraan räystäslinjan mukaisesti. Räystäslevy on itse asiassa suorareunainen kattolaatta, jonka saumat peitetään seuraavan laattakerroksen kuvioinnilla. Räystäs-/harjalevy säästää myös materiaalia, sillä materiaalihukka pienenee, kun ”ylimääräisistäkin” räystäslevyistä tehdään taittamalla ja repäisemällä harjalevyjä (3 kpl/levy).

Voidaanko alaräystäs tehdä ilman tippapeltiä?

Alaräystään voi tehdä myös ilman tippapeltiä esim. käyttämällä perinteistä makkararäystästä. Tällöin räystään reunaan kiinnitetään poikkileikkaukseltaan puolipyöreä puu, jonka ympäri Pintari-kermistä leikattu kaista (35 cm) käännetään. Kermin kääntämistä katolta suoraan reunan yli ja naulaamista laudoituksen etureunaan emme suosittele, eikä se ole takuuehtojemme mukainen ratkaisu.

Voidaanko kattolaattoja asentaa talvella tai muuten kylmällä ilmalla?

Periaatteessa kattolaattojen asennus tulisi suorittaa lämpöisissä olosuhteissa, jolloin lopputulos on varmasti paras. Mikäli katon teko ajoittuu syksyyn tai talveen, suosittelemme käyttämään aluskerminä SuperBasea, ja tekemään kattolaattojen asennuksen vasta keväällä tai kesällä. Suositus kattolaattojen normaaliksi minimiasennuslämpötilaksi on +5 °C. Kuitenkin joskus on tarve tehdä asennusta kylmemmälläkin ilmalla. Tällöin tulisi huomioida seuraavat seikat:

1. Kattolaatat eivät liimaudu kunnolla ilman liimapintojen lämmittämistä.
2. Lämmittämättömät kattolaatat saattavat paikoin jäädä kylmäjäykkyyden takia osittain irti alla olevasta laatasta, jolloin liimapinta saattaa kuivua ja hapettua estäen kunnollisen liimautumisen.
3. Yleensä etelä-länsilappeet liimautuvat seuraavana kesänä ongelmitta, mutta varsinkin pohjoislappeen liimautumisessa saattaa ilmetä ongelmia.
4. Läpivientien, ylösnostojen, sisätaitteiden yms. paikkojen, missä tarvitaan Tiivistysliima K-36:tta, tiivistäminen on erittäin hankalaa kylmällä säällä.

Voiko katon jättää talveksi aluskatteen varaan?

Mikäli aluskerminä käytetään SuperBase Grip Greeniä, HeavyBasea tai K-MS 170/3000 aluskermiä, se voidaan jättää talveksi aluskermin varaan. Mikäli aluskerminä on XtraBase, pitää kermin ehjänä pysyminen katolla varmistaa erityistoimenpitein.

Toimiiko vanha bitumihuopa aluskerminä kattolaattojen alla?

Mikäli katon kaltevuus on loivempi kuin 1:3, ei vanha bitumihuopa missään tapauksessa ole riittävä aluskermi. Jyrkemmillä katoilla asiaa voi harkita riippuen katon kaltevuudesta ja vanhan kermin laadusta. Bitumikattolaatan 15 vuoden takuu voidaan myöntää kuitenkin vain käytettäessä asennusohjeiden mukaisia, tai luokitukseltaan parempia, aluskermejä.

Miten jyrkälle katolle saa asennettua kattolaatat helpoiten?

Jyrkällä katolla liikkuminen on hankalaa ja kattolaattoja asennettaessa tikkaat ja telineet ovat tiellä. Yksinkertainen keino saada jalkojen alle liukuesteet on seuraava:

1. Telineiden täytyy olla alaräystäillä ja niiltä tehdään kattoa sinne asti mihin yletytään.
2. Jo asennettujen kattolaattojen päälle kiinnitetään suora soiro (50 x 100 mm), johon porataan etukäteen 10 mm reikiä keskelle tasan 1 000 mm välein. Nämä reiät kohdistetaan jonkin laattarivin laattojen kärkien kohdille. Kyseiset kärjet taivutetaan ylös ja soiro ruuvataan 8 x 80 mm kansiruuveilla näiden taivutettujen kärkien kohdalta aluslaudoitukseen alla olevan kattolaatan läpi. Kiristetään niin kireälle, että soiro ei heilu yhtään. Soirolle noustessa pitää varoa tallomasta ylös käännettyjä laattojen kärkiä pilalle. Samanlaisia soiroja kiinnitetään sopivin välein ylöspäin työn edetessä. Kun ensimmäinen lape on tehty harjalle asti, tullaan alaspäin ja puretaan soirot siististi pois, laattojen kärkien alle jäävät reiät tiivistetään K-36:lla.

Laattojen liimautuminen täytyy varmistaa, varsinkin jos liimapintaan on tarttunut roskia tai se on joutunut pitkän aikaa olemaan ”pystyssä”. Toinen lape tehdään samalla tavalla ja soirot poistetaan vasta harjalevyjen asentamisen jälkeen.

Tarvitaanko lumiesteitä bitumikatteessa?

Normaalisti bitumikatteessa ei tarvita lumiesteitä jyrkälläkään katolla. Mikäli rakennuslupapiirustuksiin on lumiesteet piirretty, voi rakennusvalvontaviranomainen ne sinne myös perustellusti vaatia, kuten muutkin lupakuvissa olevat asiat. Mikäli kattomateriaali muuttuu alkuperäisestä suunnitelmasta, pitää huomioida myös muutoksen aiheuttamat muut seikat. Toisin sanoen, jos peltikatto muutetaan bitumikatteeksi, kannattaa poistaa myös lumiesteet kuvista. Suomen Rakentamismääräyskokoelma (RakMK F2) edellyttää, että sisäänkäyntien ja kulkuväylien kohdat, sekä talvella käytettävät leikki- ja oleskelualueet, tulee suojata rakennuksen katolta putoavalta lumelta ja jäältä. Määräys koskee myös rakennusta ympäröivää katualuetta ja muuta yleistä aluetta.

Bitumikermi- ja kattolaattakatoissa lumen putoaminen estetään sirotepinnalla. Jopa niin tehokkaasti, että vaikka joku haluaisi lumen valuvan alas, se ei sieltä tule kuin lapiolla tai sulamalla.

Miksi Katepal ei suosittele lumiesteiden asentamista bitumikatolle?

Lumiesteiden tarkoitus on estää lumen ja jään putoaminen katolta. Koska bitumikatteelta lumi ja jää ei valu alas, on täysin turhaa tehdä reikiä ehjään kattoon. Lumiesteet sijoitetaan yleensä lähelle räystästä, missä virtaa vettä kaikkein eniten ja esiintyy jääpaannetta aiheuttaen myös padotusta kaikkein eniten. Miksi siis tiiveyden kannalta kriittiselle alueelle tehtäisiin turhaan reikiä vedeneristeeseen?

Voiko kattolaattoja asentaa vesi- tai lumisateella?

Kattolaattoja ei suosittella asennettavaksi vesi- tai lumisateen aikana. Kattolaattojen väliin jäävä kosteus heikentää liimapinnan liimautumista alapuoliseen kattolaattaan. Varmista, että kattolaatan liimapinnan alusta (edellinen kattolaatta) ja asennusolosuhteet ovat kuivat. Aluskatteen pinta saa olla kostea.

3. Itseliimautuvat bitumikermit

Tarvitaanko TopTite 6° tai TopTite 3° Greenin alla aluskermiä?

Tiivissaumakatteiden (TopTite 6° ja TopTite 3° Green) alla ei tarvita aluskermiä, muuten kuin sisätaitteissa yhden kermin leveydeltä, varmistamassa katon kriittisimmän kohdan kestävyyden. Edellyttäen tietysti, että kyseisiä kermejä käytetään sallituilla kaltevuuksilla. TopTite 6° minimikaltevuus on 1:10 ja TopTite 3° Greenin vastaavasti 1:20.

Miksi naulojen tulee ulottua aluslaudoituksen läpi?

Mikäli huopanaulan kärki jää aluslaudan sisään, alkaa puun kosteusvaihtelun vuoksi syntyvä puun turpoaminen ja kutistuminen vähitellen pumpata naulaa ylös puusta. Bitumikattolaattakatteessa alkavat oireet (vuodot) tästä syystä yleensä 10–15 vuoden kuluessa. Kun nykyinen kattolaatta on kumibitumia ja kestoikä kymmeniä vuosia (40–50 vuotta), korostuu virheellinen naulapituus katon käyttöiän lyhenemisenä pahimmillaan kymmeniä vuosia.

Mitä riskejä on asentaa TopTite 6° liian kylmällä ilmalla?

Siinä on kaksi riskiä:

1. saumat eivät liimaudu ja
2. kermeihin syntyy helposti poimuja ilmojen lämmettyä.

Liimautumista voidaan auttaa lämmittämällä saumojen liimapintoja kuumailmapistoolilla, ja vastaavasti poimujen syntymistä voidaan estää asentamalla kermit riittävän kireälle (kylmää kermiä täytyy kiristää huomattavasti normaalia enemmän).

Mikä on oikea kermien asennussuunta?

Kermit voidaan asentaa sekä vaaka- että pystysuuntaisesti. Tärkeintä on se, että saumat ovat tiiviit. Jotta saumoista tulee tiiviit, pitää vierekkäisten kermien olla suorassa ja samalla kireydellä. Jyrkillä katoilla suosittelemme pystysuuntaista asennusta poimujen välttämiseksi. Mikäli kermit asennetaan vanhan kermin päälle, suosittelemme samansuuntaista asennusta.

Mistä johtuu vaakasuoraan asennetuissa kermissä pienet poimut?

Vaakasuorassa asennuksessa kermin kiinnittäminen täysin suoraan on hyvin vaikeaa – mitä jyrkempi katto, sen vaikeampaa se on. Jyrkällä katolla on kermin kiristäminen vaakasuuntaisena myös hyvin hankalaa. Mikäli kermi jää vähääkään löysälle tai ”tekee mutkia”, syntyy pieniä poimuja.

Kermien saumoissa on pieniä poimuja tai ne ovat irti. Miten korjataan?

Mikäli kate on asennettu ja siihen ilmestyy poimuja (niitä ilmestyy joskus muutaman päivän tai ilmojen lämmettyä), jolloin saumat saattavat hieman aueta, voidaan saumat tiivistää helposti Tiivistysliima K-36:lla. Patruunasta puserretaan Tiivistysliimaa saumaan ja kermit puristetaan yhteen.

Tarvitaanko lumiesteitä bitumikatteilla?

Normaalisti bitumikatekatolla ei tarvita lumiesteitä, jyrkälläkään katolla. Mikäli rakennuslupapiirustuksiin on lumiesteet piirretty, voi rakennusvalvontaviranomainen ne sinne myös perustellusti vaatia, kuten muutkin lupakuvissa olevat asiat. Mikäli kattomateriaali muuttuu alkuperäisestä suunnitelmasta, pitää huomioida myös muutoksen aiheuttamat muut seikat. Toisin sanoen, jos peltikatto muutetaan bitumikatteeksi, kannattaa poistaa myös lumiesteet kuvista. Suomen Rakentamismääräyskokoelma (RakMK F2) edellyttää, että sisäänkäyntien ja kulkuväylien kohdat, sekä talvella käytettävät leikki- ja oleskelualueet, tulee suojata rakennuksen katolta putoavalta lumelta ja jäältä. Määräys koskee myös rakennusta ympäröivää katualuetta ja muuta yleistä aluetta. Bitumikermi- ja kattolaattakatoissa lumen putoaminen estetään sirotepinnalla. Jopa niin tehokkaasti, että vaikka joku haluaisi lumen valuvan alas, se ei sieltä tule kuin lapiolla tai sulamalla.

4. Kolmiorimakatto

Käytetäänkö kolmiorimakatteessa aluskermiä?

Perinteisessä kolmiorimakatteessa ei käytetä aluskermiä muualla kuin sisätaitteissa. Nykyään tehdään kolmiorimakattoja myös aluskermin kanssa, mutta tällöin täytyy käyttää muovisia kolmiorimoja sekä hitsattavia kermejä (ammattituotteita, joiden kiinnitys on tulityötä). Puinen kolmiorima lahoaa kermien väliin nopeammin kuin kermien käyttöikä on lopussa.

Voidaanko kolmiorimakatetta asentaa loivemmalle katolle kuin 1:3?

Perinteistä kolmiorimakatetta ei saa asentaa loivemmalle katolle kuin 1:3. Hitsattavilla tuotteilla, ja muovista kolmiorimaa käyttäen, voidaan kolmiorimakate asentaa hyvinkin loivalle katolle, mutta sen asennus on tulityötä ja syytä teettää Katepal Kattajat -verkoston asennusliikkeellä.

Voidaanko vanhan kolmiorimakatteen päälle asentaa kattolaatat?

Vanhan kolmiorimakatteen päälle ei voi asentaa kattolaattakatetta. Kolmiorimakate täytyy purkaa pois ja kattolaatta-asennus tehdään vasta sen jälkeen. Samalla on hyvä tarkastaa aluslaudoituksen ja muun alusrakenteen kunto. Tarvittaessa lahonneet laudat vaihdetaan. Kolmiorimakatteen vanhat huovat eivät missään tapauksessa käy aluskermiksi, vaikka kolmiorimat poistettaisiinkin.

5. Ammattituotteet

Miksi tuotekääreissä ei ole asennusohjeita?

Ammattituotteiden kääreissä ei ole asennusohjeita, koska niiden kiinnitys edellyttää yleensä tulitöiden tekemistä. Katepal suosittelee kaikissa bitumikermien asennustöissä noudatettavan Kattoliiton Toimivat katot -ohjeita.

Miksi ammattituotteita ei suositella asennettavaksi itse?

Ammattituotteiden asennus on yleensä tulityötä, johon tarvitaan työmaakohtainen tulityölupa sekä tekijöiltä voimassa oleva tulityökortti. Mikäli jossain kohteessa tehdään tulitöitä ohjeiden vastaisesti ja aiheutetaan tulipalo (tai muuta vastaavaa vahinkoa), ei vakuutusyhtiö yleensä korvaa vahinkoja.

Mistä löytää luotettavan asentajan ammattituotteille?

Katepal Kattajat on Katepalin tuotteita käyttävä valtakunnallinen asennusliikeverkosto, joiden puoleen kannattaa kääntyä tarvitessasi luotettavaa asentajaa katollesi.

Tutustu alueellisiin urakoitsijoihin ja pyydä tarjous.

Mistä löytää ohjeita ammattituotteiden käyttämiselle?

Paras paikka on Kattoliiton Toimivat katot -julkaisu. Sieltä löytyy ohjeiden lisäksi myös selvä taulukko urakoinnin laatuvaatimuksista. Siinä olevien laatukriteerien mukaan on helppo tarkastella työtä tai valmista kattoa. Muita sopivia julkaisuja ovat RIL 107 ja RT-kortit.

Mitä tarkoittavat kermien nimessä kirjain- ja numeroyhdistelmät?

Kirjaimet ja numerot kermien nimissä perustuvat vanhoihin standardeihin SFS 5010 ja 5011. Kirjaimet ja numerot ovat sen takia edelleen käytössä, että ne kuvaavat tuotteesta edelleen lähes kaiken oleellisen. Kirjaimet kertovat tuotteen bitumilaadun, kermityypin ja tukikerroksen materiaalin. Numerot kertovat tuotteen tukikerros- ja kokonaispainon grammoina neliömetriä kohden.

Miksi kumibitumi on parempaa kuin puhallettu bitumi?

Kumibitumi on modifioitua bitumia. Modifiointiin käytetään SBS-elastomeeriä. Kumibitumi on elastista kylmissäkin olosuhteissa (useimmilla tuotteilla murtovenymä 30 asteen pakkasessa on yli 30 %), se kestää UV-säteilyä huomattavasti paremmin kuin puhallettu bitumi ja sen pehmenemispiste on korkeampi kuin puhalletulla bitumilla. Käyttöikä kumibitumituotteilla, verrattuna puhalletusta bitumista valmistettuihin tuotteisiin, on monessa tapauksessa jopa kaksinkertainen. Katepal valmistaa nykyisin kaikki bitumikermit ja -kattolaatat kumibitumista.

Miten tehdään pientalon parveke-eristykset?

Parvekkeiden lattia on yleensä niin vaakasuora, että kaltevuus vaihtelee välillä 1:40–1:80. Yleensä täytyy käyttää VE80- käyttöluokan kermieristystä. Tällöin kermiyhdistelmä on yleensä TL2 + TL2. Tämä voidaan toteuttaa Parveke-alus- ja pintakermillä (parvekkeella oltava tällöin ulkopuolinen vedenpoisto), jotka ovat itseliimautuvina tuotteina paloturvallinen ratkaisu. Tai vaihtoehtoisesti tulityönä esimerkiksi aluskermi K-MS 170/3000 ja pintakermi K-PS 170/5000.

Pitääkö paikkansa, että loivan konesaumapeltikaton päälle voi asentaa kumibitumikermikatteen?

Kyllä pitää, ja se on itse asiassa erittäin järkevä vaihtoehto peltikaton uusimiselle. Hinnaltaan edullisempi ja teknisesti monessa mielessä parempi. Vanhan peltikaton päälle asennetaan sauman korkuinen kova villa saumojen väliin. Reunoille asennetaan saman vahvuinen (tai muutama mm ohuempi) painekyllästetty puu, johon ankkuroidaan kermit ja reunapellitykset. Villojen päälle asennetaan kermieristys (yleensä K-MS + K-PS), joka kiinnitetään ruoteisiin mekaanisesti aluskermin saumoista. Katto muuttuu äänettömäksi, täysin tiiviiksi ja kondenssiongelmatkin häipyvät yleensä kokonaan. Katolle ei tarvitse asentaa lumiesteitä, koska lumi ja jää eivät valu kenenkään päälle. Kysy lisää Katepalin teknisestä tuesta.

6. Sokkelituotteet

Pitääkö Radonkermi hitsata sokkelin yläpintaan kauttaaltaan?

Vaikka Radonkermi on hitsattava tuote, sitä ei tarvitse hitsata (kuumentaa esim. kuumailmapistoolilla) sokkelin yläpintaan kuin sen verran, että se pysyy hyvin paikoillaan. Mikäli sokkelin yläpinnassa on tartuntateräksiä pystyssä, kannattaa kermiin tehdä viillot niiden kohdille (sokkelin ulkoreunaan päin teräksistä) ja kuumentaa kermin alapintaa niiden kohdilta, jolloin saa samalla sauman tiivistettyä alta pursuavalla hitsausbitumilla.

Voidaanko sokkelilevy korvata sokkelikermillä?

Useimmissa tapauksissa näin voidaan tehdä. Matalaperustuksissa aina, ja kellarillisissa perustuksissakin mikäli kermin ulkopuolelle asennetaan riittävä lämmöneriste (XPS- tai EPS-levytys), jotta kermin sisäpintaan ei synny kondenssiongelmaa. Sokkelikermi on tiiviimpi vedeneriste kuin sokkelilevy. Sokkelilevyä käytettäessä on anturan etureuna ja sokkelin alaosa suojattava kuitenkin sokkelikermillä. Pelkkää sokkelikermiä käytettäessä vältytään sokkelilevyn ja -kermin osittaiselta päällekkäisasennukselta.

Miksi sokkelilevyn alareunassa tarvitsee käyttää sokkelikermikaistaa?

Sokkelilevy asennetaan nystyrät seinään päin, jolloin sen alareunasta pääsee vesi nousemaan levyn taakse, mikäli salaojitus ei jostain syystä toimi. Tällaisia tilanteita voi syntyä helposti varsinkin paikoissa, joissa salaojien vedet johdetaan maastoon. Keväällä purkuputken jäätyminen saattaa tukkia salaojituksen viikkojen ajaksi, jolloin vesi voi nousta sokkelin vierustoilla. Myös myyrät ja muut eläimet tukkivat salaojia joskus. Sokkelikermin asentamisella anturan etureunaan ja sokkelipintaan riittävän korkealle pyritään varmistamaan riittävä ”padotussuoja” sokkelilevyn taakse. Vähimmäislimityksenä pidetään yleensä 300 mm.

Miksi kellarillisen rakennuksen radon- tai vedeneristyksen päälle pitää asentaa lämmöneristyslevy vielä sokkelin ulkopuolellekin?

Lämpimästä kellaritilasta pääsee kosteutta seinärakenteen läpi (diffuusio), vaikka se olisi hyvinkin tiiviiksi tehty. Mikäli ulkopinnan veden- tai radoneriste on liian kylmä, alkaa sen sisäpintaan tiivistyä kosteutta, jolloin seinä kastuu vähitellen. Kun eristeen päälle asennetaan riittävä lämmöneriste, ei kastepistelämpötilaa saavuteta eikä kondensoitumista tapahdu. Useimmiten riittää, että eristelevyn paksuus on sellainen, että kondenssia tapahtuu vain poikkeuksellisissa olosuhteissa, koska useimmat rakenteet (esim. harkkoseinät) kestävät ja pystyvät ”hoitamaan” pienet ja harvoin syntyvät kondenssitilanteet.

7. Yleisimmät virheet

Tuote on asennettu liian loivalle kaltevuudelle.

ONGELMA: Vuoto-ongelmia, koska katolle syntyvät vedenpaineet ovat loivemmilla katoilla suuremmat. Katemateriaalin minimikaltevuus on aina tarkastettava ensimmäiseksi katemateriaalia valittaessa.

Väärä (liian lyhyt) naulapituus.

ONGELMA: Liian lyhyet naulat pumppautuvat vähitellen aluslaudoituksesta ylös ja samalla nostavat päällä olevaa kermiä tai kattolaattaa aukaisten saumat.

Kiinnitys hakasilla.

ONGELMA: Hakasnaulaimissa ei ole iskun syvyyden rajoitinta, vaan naulaussyvyys säädetään kompressorin paineensäätimellä. Tällöin hakanen uppoaa pehmeässä puussa liian syvälle (leikkautuu kermin tai kattolaatan läpi) ja kovemmassa puussa sekä oksien kohdilla uppoaa liian vähän jääden ”kantamaan” päälle tulevaa kermiä tai kattolaattaa.

Tuuletus yläpohjassa on alimitoitettu tai toimimaton.

ONGELMA: Kattorakenteisiin kerääntyy kosteutta ja aluslaudoituksen turpoaminen lisääntyy. Pahimmillaan syntyy lahoamisvaurioita hyvin lyhyessäkin ajassa. Saattaa ilmetä myös kondenssivuotoja.

Höyrynsulku on puutteellinen.

ONGELMA: Rakenteisiin pääsee kosteutta (varsinkin talviolosuhteissa), josta saattaa olla seurauksena hankalia kondenssi-ilmiöitä ja/tai lahoamisvaurioita.

Sisätaitteissa kattolaatat on liimaamatta sisätaitekermiin.

ONGELMA: Ilmenee useimmiten vuotoja jiirialueilla, etupäässä aluksi keväällä lumen sulamisvaiheessa sekä myöhemmin myös rankkasateilla ympäri vuoden.

Aluslaudoitus on naulattu liian kireälle.

ONGELMA: Pahimmillaan lautoja nousee pystyyn ensimmäisen tosi märän syksyn aikana ja vedeneristykseen syntyy repeytymiä ja siten myös vesivuotoja.

Aluslaudoitus on liian ohutta tai jatkokset eivät ole tuella.

ONGELMA: Rakenne ei kestä normaalia liikkumista katolla ja vedeneristykseen saattaa syntyä repeytymiä siellä liikuttaessa tai lumen ja jään vaikutuksesta.

Piipunjuuret on tiivistetty ohjeiden vastaisesti.

ONGELMA: Piipunjuuressa on vuotoja.

Kattolaatat on naulattu laattojen yläreunasta.

ONGELMA: Naulat menevät vain yhden kattolaatan läpi, eivätkä purista kattolaattojen liimapintaa edelliseen laattaan. Pahimmillaan koko lappeen kate saattaa irrota myrskyolosuhteissa.

8. Sitkeitä virheellisiä uskomuksia ja väitteitä

Huopanaula ei saa tulla aluslaudoituksen läpi.

VÄÄRIN: Naulan täytyy tulla laudoituksesta läpi!

Ponttilaudoitus täytyy lyödä kireälle aluslaudoitusta tehtäessä.

VÄÄRIN: Kuivaan puutavaraan täytyy jättää turpoamisvaraa lautojen väliin (1–2 mm).

Harja- ja aumakatossa ilma virtaa räystäslautojen raoissa, tuuletus siis toimii.

VÄÄRIN: Mikäli harjalla ei ole tuuletuksen poistoaukkoja, kerääntyy kosteutta harjan alle tuulettumattomaan ilmatilan yläosaan.

Jyrkkäharjaisen katon, missä sisäkatto on vino ulkokaton suuntaisesti, tuuletus toimii räystäiden kautta riittävästi.

VÄÄRIN: Harjalla pitää olla poistoaukot ja ilmalla pitää olla pääsy kaikista kattotuoliväleistä ulos (tarvittaessa tehtävä harjan suuntainen tuuletuskanava).